Kansainvälisten asioiden neuvos

Rita Piirainen

30.9.2001

KAUPUNGIT JA RAIDELIIKENNE SEMINAARI 11-12.10.2001

Liikennepolitiikan tulevaisuuden haasteet eurooppalaisittain

Yleiseurooppalainen liikennepolitiikka – komission Valkoinen kirja ja TEN –verkot

Euroopan unionin yhteinen liikennepolitiikka juontaa juurensa Maastrichtin sopimukseen. Se vahvisti Euroopan parlamentin asemaa ja esitteli yleiseurooppalaiset liikenneverkot.

Joulukuussa 1992 EY:n komissio esitteli Valkoisen kirjan yhteisestä eurooppalaisesta liikennepolitiikasta. Ensimmäisen yhteisen liikennepolitiikan tavoitteena oli avata kuljetusmarkkinat EU:n sisällä. Tähän  on pääosin päästy, lukuun ottamatta rautatieliikennettä, jota ei vielä tähän mennessä ole pystytty avaamaan kilpailulle. Politiikan vaikutukset ovat näkyneet alentuneina hintoina ja kysynnän kasvuna.

Tämän hetken suurimmat Euroopan-laajuiset ongelmat ovat:

·        Eri liikennemuotojen välinen epätasainen kasvu

·        Pääteiden ja rautateiden sekä kaupunkien ja lentokenttien ruuhkaisuus

·        Kasvavat ympäristö-, terveys- ja turvallisuushaitat.

Syyskuussa 2001 EY:n komissio julkaisi toisen liikenteen Valkoisen kirjan ”Euroopan liikennepolitiikka vuoteen 2010”. Kirja on komission arvio eurooppalaisen liikenteen tulevaisuudesta ja tavoitteista. Seuraavan vajaan kymmenen vuoden aikana komissio haluaisi edistää erityisesti rautatieliikennettä.

Komission yhtenä tavoitteena on murtaa taloudellisen kasvun ja liikenteen määrän riippuvuus. Keinoiksi se esittää hinnoittelun uudistamista sekä muiden liikennemuotojen kuin tieliikenteen edistämistä ja tehokkuuden parantamista. Valkoisen kirja sisältää 60 toimenpide-ehdotusta tilanteen parantamiseksi.

TEN –suuntaviivapäätöksen osalta komissio tekee tässä vaiheessa vain muutamia tarkistuksia ja ajantasaistuksia. Vuonna 2004 on TEN –suuntaviivojen kokonaisuudistuksen aika. Tällöin myös laajentumismaiden verkot integroidaan TEN –verkkoihin, esitellään merten moottoritiet, puututaan lentokenttien kehittämiseen ja parannetaan etäisten alueiden liikenneyhteyksiä.

Liikenne- ja viestintäministeriö muodostaa kantansa komission Valkoisesta kirjasta syksyn aikana. Tätä tehtävää varten ministeriö on perustanut sisäisen työryhmän. Sen on myös määrä kuulla laajasti eri etujärjestöjä. EU:n puheenjohtajamaan Belgian tarkoituksena on saada Valkoinen kirja neuvoston päätettäväksi tämän vuoden aikana.

EU:n laajentuminen ja TINA –verkot

Laajentumismaat ja Euroopan unioni käyvät parhaillaan laajentumisneuvotteluja keskenään. Liikenteen osalta neuvottelut ovat edelleen kesken, mutta tarkoitus olisi saada liikenneluku päätökseen vielä tämän vuoden aikana, Belgian puheenjohtajuuskaudella.

Eräs laajentumisen vaikutus on integroida hakijamaiden liikennemarkkinat ja –verkostot onnistuneesti EU:n vastaaviin. Tätä prosessia on edeltänyt ns. TINA –liikenneverkkojen luonti vastaamaan EU:n  TEN –verkkoja. Yhtenäisen liikenneverkon tarkoituksena on palvella parhaalla mahdollisella tavalla EU:n sisämarkkinoita ja ihmisten liikkuvuutta unionin rajojen sisällä.

Suomen liikennepolitiikan suuntaviivat

Liikennepolitiikan tavoitteena on älykäs ja kestävä liikkuminen ja kuljettaminen, jossa otetaan huomioon taloudelliset, ekologiset, sosiaaliset ja kulttuuriin liittyvät näkökohdat. Tämä tarkoittaa, että liikenteen käyttäjät, palvelujärjestelmät, ajoneuvot ja infrastruktuuri hyödyntävät älykkään teknologian mahdollisuudet. Se tarkoittaa myös, että liikennejärjestelmän yhteiskunnalliset hyödyt ovat mahdollisimman suuret ja vastaavasti haitat ja kustannukset mahdollisimman pienet.

Liikennealan tulee myös ottaa toimissaan huomioon luonnon ja rakennetun ympäristön hyvän laadun tavoitteet. Valmistelussa ennakoidaan ilmaston ja ympäristön muutoksia sekä pyritään minimoimaan näitä. Liikennesektorin tulee lisäksi edesauttaa ihmisten terveyden, elinolojen ja viihtyvyyden parantamista mahdollisimman oikeudenmukaisesti alueellisesti ja väestöryhmittäin.

Liikenneverkkojen päivittäinen liikennöitävyys turvataan koko maassa. Niiden kunto ja turvallisuus asetetaan kehittämishankkeiden edelle. Liikenneverkkojen kehittämisinvestoinnit suunnitellaan pitkäjänteisesti ja eri liikennemuotojen investoinnit sovitetaan yhteen. Isojen kaupunkiseutujen liikenteellinen toimivuus ja Suomen kansainväliset yhteydet turvataan. Uusia ja monipuolisia rahoitusratkaisuja kehitetään ja otetaan käyttöön.

Suomen liikenneinfrastruktuurin tulevat haasteet ovat  Oulu-Iisalmi/Vartius radan sähköistäminen sekä Tikkurila - Kerava kaupunkiradan,  EU:n priorisoimaan Pohjolan kolmio –hankkeeseen kuuluvien Kerava – Lahti oikoradan ja E18 Muurla – Lohjanharju moottoritien rakentaminen.

Oulu – Iisalmi/Vartius radan sähköistyksellä saadaan suurin osa Pohjois-Suomen junaliikenteestä sähköistyksen piiriin. Tikkurila- Kerava kaupunkirata täydentää pääkaupunkiseudun tehokasta raideliikenteen verkkoa.  Kerava – Lahti rata nopeuttaa yhteyksiä Itä-Suomeen, yhdistää kaupunkikeskuksia ja tukee joukkoliikennettä. Samalla se yhdessä E18 moottoritien kanssa turvaa Suomen kansainväliset yhteydet lännen ja idän välillä.  

Matti Bergström

Museonjohtaja

Suomen Rautatiemuseo, Hyvinkää

Ajatuksia ”Kaupungit ja raideliikenne –seminaarissa” Järvenpäässä 11.10.2001

TULEVAISUUDEN IHANNEJUNA (lyhennelmä)

Menneitten aikojen ihannejunista olisi paljon helpompi puhua kuin siitä, millainen juna meillä on 50 vuoden päästä. Siihen kun vaikuttaa niin monta asiaa. Esimerkiksi: millaiseksi rataverkko muotoutuu, muuttavatko lähes kaikki suomalaiset maamme eteläosiin, mihin muodostuvat väestötihentymät, millaiseksi muodostuu liikenteen kustannusrakenne. Onko siis edullista kuljettaa massoja kiskoilla?

Jos nyt edes vähän mennään siihen suuntaan, mihin nykymerkit viittaavat, meillä tulevat säilymään pitkän matkan pikajunat, lyhyempien matkojen pikajunat ja nopeat junat sekä paikallisliikenteen junat. Niiden tarjoamissa palveluissa tulee kuitenkin tapahtumaan muutosta. Tulevaisuuden pitkän matkan juna tarjoaa mahdollisuuden niin tehokkaaseen työskentelyyn kuin lepoonkin. Ajanvietehuvituksia tulee myös lisää: on mahdollisuus nauttia kunnollisista ravintolapalveluista, katsella elokuvia, pelata erilaisia pelejä, oleskella mukavasti yhdessä ja ehkä matkan aikana voi käydä saunassa tai suihkussa, kauneushoitolassa jne. Junien matkustusmukavuus on nykyistä paljon mukavampaa ja ennen kaikkea tilaa on matkustajaa kohti huomattavasti nykyistä enemmän. Merkittävää on että matkustusaika lyhenee edelleen parantuvien ratojen johdosta. Lisäraiteet nopeuttavat myös junien kulkua.

Paikallisjuna ei muutu yhtä voimakkaasti. Lyhyille matkoille ei ole syytä satsata suurimittaisiin junan palveluihin kovinkaan paljoa, mutta ykkösasiaksi muodostuu junan helppo käyttö. Junavuoroja on paljon, joten asemilla odotusajat jäävät lyhyiksi. Myös paikallisjunasta tulee entistä nopeampi. Paikallisjunasta tulee myös mukavampi matkustaa ja entistä tilavampi. Myös paikallisjuna tarjoaa mahdollisuuden työntekoon tai lepäämiseen matkan aikana. Mikäli erilaisia palvelutoimintoja tulee, ne ovat lähinnä automaattitasoa: ruoka- ja juoma-automaatteja, päivän lehdet jne.

Nykyinen voimakas rautateiden ja junien kehittämisbuumi jatkuu voimakkaasti, mutta meillä Suomessa kuitenkin varsin pitkällä aikavälillä, mitä tulee uudistuksiin. Juuri nythän on meneillään voimakas kaluston uusiminen ja kehittäminen ja seuraavaa suurta vaihetta kyllä saadaan odottaa joitakin vuosikymmeniä.

Suurimman ongelman junan palveluiden rakentamisessa aiheuttaa kuitenkin vaunun koko. Jokainen vaunu on oma pieni yksikkönsä ja kallis investointi, jolloin vaunun omistaja hakee sille tietysti mahdollisimman suurta tuottoa. Matkustajien sullominen vaunuun ei kuitenkaan ole tulevaisuuden ihannejunan idea, vaan päinvastoin, matkustajilla on oltava tilaa oleskeluun ja matkan on tapahduttava mukavissa istuimissa. Aivan kuin kolmikymmentäluvun luksusjunissa. Ja tarjoilu toimii.

PUUTARHAKAUPUNKIAATTEEN keksijä oli englantilainen Ebenezer Howard (s.1850)  

Hän julkaisi laajan aineistonsa 1898 kirjassa To-morrow: A Peaceful Path to Real Reform. Laajennettu kirja nimeltä Garden Cieties of To-morrow ilmestyi 1902. Siitä on otettu lukuisia painoksia ja se on käännetty monelle kielelle. (Ei vielä suomeksi)

Aatteen tärkeimmät teoriat Howard esitti allaolevilla kaavioilla. Kolme magneettia esittää miten puutarhakaupungissa toteutuu kaupungin ja maaseudun yhteistä hyvää, mitä kansakin toivoo.

Lisäksi on kaaviot kaupunkirakenteesta ja alimpana miten noin 32 000 asukkaan puutarhakaupungit isompien kaupunkien kanssa muodostavat hyvin toimivan noin 250 000 asukkaan kaupunkiseudun.