
KAUPUNGIT JA RAIDELIIKENNE
Puutarhakaupungit
Raideliikenne
Tiivis ja matala rakentaminen
11. -12. 10. 2001
SEMINAARI
Raideliikenne tulevaisuuden
kulkumuotona Suomessa ja Euroopassa
Suomessa on
ajankohtaista parantaa tietämystä Itä/Länsi-Euroopan viimeaikaisesta kehityksestä raideliikenteen ja yhdyskuntarakenteiden osalta.
Erityisesti Etelä-Suomen kaupunkien muodostaman verkoston kehittäminen
raideliikenteellä tulee seminaarissa pohdittavaksi. Samalla esitellään, miten voidaan
toteuttaa tiivistä ja matalaa kaupunkirakennetta ja puutarhakaupunkeja. Sellainen
ympäröivän maaseutunsa kanssa on viimeaikaisissa tutkimuksissa osoitettu kaikkein
attraktiivisimmaksi ja kestävimmäksi ympäristöksi. Konkreettisella tasolla tuodaan
esille raideliikenteen asettamat vaatimukset yhdyskuntasuunnittelulle.

Ossian von Konow 2001 Tero
Vanhanen 2000
Otammeko
oppia modernismin virheistä autokeskeisyys, toimintojen hajauttaminen,
kerrostaloasuminen-, ja rakennammeko puutarhakaupunkeja raideliikenteseen
tukeutuminen, toimintojen yhdistäminen, pientaloasuminen -, joita kaupunkisuunnittelumme
mestarit Bertil Jung ja Eliel Saarinen aikoinaan olivat kehittämässä?
Meillä
on erinomainen mahdollisuus rakentaa kestäviä kaupunkeja ratojen varsille. Kokemäenjoen
vanhat teollisuus- ja kulttuurikaupungit yhdistää rata Tampereelta Poriin. Kun tehdään
uusi rata Rauman kautta Uuteenkaupunkiin, syntyy Lounais-Suomen ratarengas.
Kaakkois-Suomen ratarengas syntyy Riihimäeltä itään Kouvolan kautta Kotkaan ja sieltä
Helsinkiin. Yhdessä renkaat muodostavat kahdeksikon, jossa junat yhdistävät lähes koko
Etelä-Suomen väestön monipuoliseen vuorovaikutukseen. Kolmannes asuisi
pääkaupunkiseudulla, kolmannes muissa yli 50 000 asukkaan kaupungeissa ja kolmannes noin
40:ssä pienemmässä puutarhakaupungissa. Asumiselle tulisi valinnanvaraa.
Tämän
perusinfran ympärille olisivat puutarhakaupungit rakennettavissa hyvän joukko- ja
kevytliikenteen varaan vähäautoisemmiksi. Niistä tulisi ekologisesti ja sosiaalisesti
kestäviä. Syntyisi merkittäviä yksityisen ja kansantalouden säästöjä. Tällaisella
perussuomalaisella urbanismilla voisi olla kansainvälistäkin kysyntää.
Tule seminaariin kuulemaan ja
keskustelamaan, miten
teemme omaehtoista urbanismia.
13:00
Raideliikenteen tulevaisuus (puheenjohtaja DI Reijo Lehtinen)
Kaupunginjohtaja
Erkki Kukkonen: Päivien avaus
13:10
Rakennusneuvos Mauri Heikkonen: YM:n tervehdys ja yleiskatsaus päivien aiheisiin
13:30
Johtaja Rita Piirainen, LVM: Liikennepolitiikan tulevaisuuden haasteet
eurooppalaisittain
14:00
Ylijohtaja Ossi Niemimuukko, Ratahallintokeskus: Rataverkko 2020
14:20
Museonjoht. Matti Bergström, Rautatiemuseo: Tulevaisuuden ihannejuna
14:40
Arkkit. SAFA Ossian von Konow,: Puutarhakaupunki
Ebenezer Howardin unohtunut ihannekaupunki ja sen sovelluksia maailmalla ja Suomeen
15:20
Päivien aiheisiin liittyvän näyttelyn esittely
15:30
Kahvitauko
Seminaari jatkuu isossa kokoushuoneessa
16:00
Hyvä yhdyskunta (puheenjohtaja prof. Hilkka Lehtonen)
FT Teija Ojankoski: Oikea pieni kaupunki
16:30
Maantieteilijä Vesa Kanninen: Henkilöliikenteen vähentäminen, esim. Hollannin
ABC-politiikka yritysten sijoittumisessa
16:50
Tutk.sosiologi Rikhard Manninen: Tiiviin ja matalan asumistutkimuksen haastattelun
tuloksia
17:10
Arkkit.yo Tero Vanhanen: Liikenne ja sosiaalinen kanssakäyminen
17:30
Round table (keynote speaker Sari
Puustinen sekä Ojankoski, Kanninen, Manninen ja Vanhanen)
18:00
Tauko - Ruokailu, ym
19:00
Sibelius-salissa Radion sinfoniaorkesterin konsertti, johtajana Sakari Oramo. Jean
Sibelius, Väinö Raitio ja Ernst Mielck. - Liput 80/70/30 mk, Järvenpää-talon lipunmyynti ti-pe klo 14:30-19 09-27192222 tai www.lippupalvelu.fi
19:30
Illanvietto läheisessä Hotelli Rivolissa kokoushuone 5 sis.tulon vieressä,
Asema-aukio, puh.09-27141
10:00
21. vuosisadan kaupunkielämä (puheenjohtaja
Ossian von Konow)
Ark. SAR Torbjörn
Einarsson (Arken arkitekter Ab) Ruotsi:
Towns
Key factors in the post-industrial life style and a presentation of
town ideas along the Helsinki-Tampere railway
11:00
DI Mauri Myllylä: Kevyen liikenteen ja yhdyskuntien kehittäminen LVM:n linjausten
mukaan
11:30
LUOMU-liiton pj Esa Partanen: Puutarhakaupunki ja sen maaseudun vuorovaikutus
11:50
Round table (keanote
speaker von Konow with Einarsson, Myllylä, Partanen)
12:10
Lounas tauko
13:00
Raideliikennepalvelujen toteuttaminen
(puheenjohtaja TkL Pekka Rytilä)
Ark. Gunnar
Hermansson, Skånetrafikenin johtaja, Ruotsi: Trains and cities in the EU region and how
Regional train system in Skåne and the Öresund ragion promotes regional
development
14:00
DI Reijo Teerioja,YTV: Pääkaupunkiseudun raideliikennehankkeet ja
liityntäliikenne
14:20
Suunn.pääll. David Beilinson: Espoon light rail-hankkeet
14:30
Tauko
14:45
DI Risto Laaksonen,Tampereen kaupunki: Tampereen seudun raideliikennehankkeet
15:00
DI Antero Naskila, HKSV: Pyöräliikenne osana junaliikennettä
15:15
Ark. Erika Wörman, (Djurgårdsstaden arkitekter Ab) Ruotsi: Diashow The
attractive European city
15:50
Round table (keynote speaker Rytilä
with Hermansson, Teerioja, Beilinson, Laaksonen, Naskila
and Wörman)
16:20
TkL Pekka Rytilä: Päivien yhteenveto ja miten seminaariaiheista eteenpäin
16:30
Seminaarin päätös
Skåne näyttää tietä
Skånen asukasluku on nyt noin 800 000, ja suurimmat kaupungit ovat Malmö (240 000), Helsingborg (110 000) ja Lund (90 000). Skåne järjesti joukkoliikenteensä uuteen uskoon 1992, jolloin muodostettiin liikenteen päämieheksi ja infraa kehittämään Malmöhus Trafik, nyttemmin Skånetrafiken. Se tekee sopimukset palveluista kokonaan omistamansa tuotantoyhtiön ja myös eräiden kaupunkien kanssa. Nämä taas suunnittelevat ja kilpailuttavat itse palvelun.
Systeemin runkona ovat PÅGATÅGEN eli Poikajunat, jotka liikennöivät 28:na yksikkönä 208 km:n rataverkolla. Niillä tehtiin 8,3 miljoonaa matkaa vuonnan 2000. Kaksi muuta suurta junaplvelua ovat Kustpilen (1,9 miljoonaan matkaa) ja Öresundtåg (2,4 miljoonaa matkaa). Palvelut ostetaan Ruotsin ja Tanskan rautateiltä 25:n vuoden sopimuksella. Bussiliikennettä pyörittävät Linjebus ja Svebus ym 4:n vuoden sopimuksilla. Kilpailutettaessa edellytetään maakaasukäyttöisiä matalalattiabusseja. Skånetrafikenin piikkiin ajavista 280:stä bussista on jo puolet maakaasukäyttöisiä.
Joukkoliikenteen talous parantui nopeasti. Lipputulot kattoivat vuonna 1991 vain 39,4, mutta vuonna 1994 jo 54,6 % kokonaismenoista.
S

Huvudman (Utförare) |
Milj.
resor 2000
|
|
Pågatågen
|
Skånetrafiken
(SJ) |
8,3 |
Österlenaren |
Skånetrafiken
(BK-tåg) |
0,2 |
Kustpilen |
Skånetrafiken/Blekingetrafiken/SJ
(SJ) |
1.9 |
Öresundståg |
Skånetrafiken/DSB
(DSB/SJ) |
2,4 |
SJ-tåg |
SJ |
0,5 |
DSB-tåg |
DSB |
|
Aalto, Arja
Ratahallintokeskus
Ahti, Olli
Vantaan kaupunki Joukkoliikenneyksikkö
Anttikoski,
Usko
Helsingin kaupungin kiinteistövirasto
Beilinson,
David
Espoon kaupunki
Bergström,
Matti
Rautatiemuseo
Castrén, Väinö Helsingin kaupungin rakennusvirasto
Einarsson,
Torbjörn
Arken arkitekter Ab, Ruotsi
Enckell, chrisse
Bombardier Transportation
Heikkonen, Mauri
Ympäristöministeriö
Hermansson,
Gunnar
Skånetrafiken, Ruotsi
Kaila,
Markku
arkkitehti, Tampere
Kangas,
Kauko
Nurmijärven kunta
Kanninen,
Vesa
maantieteilijä
von Konow,
Ossian
Yhteiskuntasuunnittelun Seura
Korhonen,
Osmo
Helsingin kaupungin kiinteistövirasto
Kuisma,
Antti
ANSERI-Konsultit Oy
Kukkonen,
Erkki
Järvenpään kaupunki
Laaksonen,
Risto
Tampereen kaupunki
Lehtinen,
Reijo
Pro Rautatie
Lehtonen,
Hilkka
YTK
Levomäki,
Matti
TKK Tielaboratorio
Manninen,
Rikhard
tutk. sosiologi
Myllylä,
Mauri
Tieliikelaitos/LVM
Mäntynen,
Jorma
TTKK/Liikenne- ja kuljetustekniikka
Naskila,
Antero
Helsingin KSV
Nerg, Seija
Lahden kaupunki
Niemimuukko,
Ossi
Ratahallintokeskus
Nyman,
Katriina
arkkit. yo.
Ojankoski,
Teija
Filosofian tohtori
Paavola,
Anita
Mäntsälän kunta
Palaste,
Tuula
Uudenmaan liitto
Partanen,
Esa
LUOMU-liitto
Pentinmikko,
Anitta
Vantaan kaupunki
Pietarinen,
Ari
Kymenlaakson liitto
Piirainen,
Rita
Liikenne- ja viestintäministeriö
Päivänsalo,
Martti
Jyväskylän kaupunki
Ronkainen,
Kyösti
Rovalin Oy
Rytilä,
Pekka
Liikennesuunnittelun Seura
Saarlo, Anna
YY-Optima Oy
Siitonen,
Hannu
Uudenmaan liitto
Somerpalo,
Sakari
Linea-Konsultit Oy
Tegelgerg,
Matti
Bombardier Transportation
Teerioja,
Reijo
YTV
Tuominen,
Ville-Mikael
Ins.tsto A-Tie Oy
Vanhanen,
Tero
arkkit. yo.
Vanhala,
Pertti
Kouvola, kunnallistekniikan toimialajohtaja
Varjo, Kimmo
Satakuntaliitto
Varpanen,
Lea
Tuusulan kunta
Virtanen,
Aila
Vaasan kaupunki
Visanti,
Matti
Helsingin KSV
Wörman, Erika
Djurgårdsstaden arkitekter Ab, Ruotsi
51
TUKIJAT:
Järvenpään Kaupunki
Ratahallintokeskus
Chrisse Enckell
Bombardier Transportation / Markkinointiviestintä
Puhelin 010 222 6210, GSM 050 332 6210, E-mail:
christoffer.enckell@fi.transport.bombardier.com
Rakennusneuvos Mauri Heikkonen
Ympäristöministeriö
YMPÄRISTÖMINISTERIÖN TERVEHDYS JA
YLEISKATSAUS PÄIVÄN AIHEISIIN
Yleismaailmalliset kehityskulut, kuten
talouden ja ympäristön tilan muutokset, tuovat uusia haasteita yhdyskuntien
kehittämiselle. Maankäytön ja liikennejärjestelmien kehitys ovat olleet voimakkaasti
sidoksissa myös liikennevälineiden tekniseen
kehitykseen. Jalankulkuun perustuva kaupunkirakenne oli vallitsevana 1850 luvulle asti.
Raideliikenteeseen perustuva yhdyskuntarakenne hallitsi ajanjaksoa 1850-1940. Tämän
jälkeen kehitystä on hallinnut henkilöauto. Samalla kun liikenteen kehitys on
mahdollistanut talouden kasvun, ovat myös liikenteen haitat nousseet esiin.
Ympäristöhaittojen vähentäminen onkin tuonut voimakkaasti esiin tarpeen palata
aiempiin ympäristöä vähemmän rasittaviin liikennemuotoihin ja yhdyskuntarakenteisiin.
Lisääntyvän
maantieliikenteen ja lentoliikenteen ympäristölle aiheuttamat uhkat on selkeästi
esitetty myös Euroopan komission valkoisessa kirjassa. Suunnan muuttaminen kohti
kestäviä liikennejärjestelmiä sekä talouden ja liikenteen kasvusuuntausten yhteyden
irrottaminen ovat kirjan kannatettavia perustavoitteita. Liikenteen käyttäjien
oikeuksien ulottaminen hyvänlaatuisten joukkoliikennepalvelujen saantiin kaupungeissa ja
rautateillä on eräs komission toimenpideohjelman
kestävän liikenteen perusedellytyksiä.
Kehitys ei ole ollut kuitenkaan
toiveiden mukaista. Yhdyskuntarakenne on edelleen hajautumassa. Työmatkojen pituus
kasvaa. Asiointimatkojen sekä vapaa-ajan matkojen määrä on myös voimakkaassa
kasvussa. Taajamaväestön osuus koko väestöstä on Suomessa jatkuvasti kasvanut ja se
on tällä hetkellä noin 80 %. Samaan aikaan myös keskimääräinen asumisväljyys on
kasvanut. Näiden ilmiöiden seurauksena taajamien pinta-ala on voimakkaasti
lisääntynyt. Kun taajamien maa-ala on kasvanut väestömäärää nopeammin, on
seurauksena ollut asukastiheyden aleneminen. Vuonna 1980 keskimääräinen asukastiheys
taajamissa oli Suomessa 900 asukasta/km2. Vuoteen 1995 mennessä asukastiheys
oli alentunut 750 asukkaaseen/km2. Suomalaiset taajamat ovatkin
eurooppalaisittain varsin väljästi rakennettuja. Esimerkiksi Ruotsissa asukastiheys
taajamissa on noin 1400 asukasta/km2.
Tosin tässä suhteessa on nähtävissä merkkejä myös positiivisesta kehityksestä. Julkisen liikenteen matkustajamäärät ovat kääntyneet Suomessa viime vuosina lievään kasvuun oltuaan sitä ennen parikymmentä vuotta laskusuunnassa. Aivan viimeaikainen kehitys näyttää myös merkkejä siitä, että taajamien laajeneminen olisi hidastunut.
Kansainvälisten
asioiden neuvos
Rita
Piirainen
30.9.2001
KAUPUNGIT JA
RAIDELIIKENNE SEMINAARI 11-12.10.2001
Yleiseurooppalainen
liikennepolitiikka komission Valkoinen kirja ja TEN verkot
Euroopan unionin yhteinen liikennepolitiikka juontaa juurensa Maastrichtin sopimukseen. Se vahvisti Euroopan parlamentin asemaa ja esitteli yleiseurooppalaiset liikenneverkot.
Joulukuussa
1992 EY:n komissio esitteli Valkoisen kirjan yhteisestä eurooppalaisesta
liikennepolitiikasta. Ensimmäisen yhteisen liikennepolitiikan tavoitteena oli avata
kuljetusmarkkinat EU:n sisällä. Tähän on
pääosin päästy, lukuun ottamatta rautatieliikennettä, jota ei vielä tähän
mennessä ole pystytty avaamaan kilpailulle. Politiikan vaikutukset ovat näkyneet
alentuneina hintoina ja kysynnän kasvuna.
Tämän
hetken suurimmat Euroopan-laajuiset ongelmat ovat:
· Eri
liikennemuotojen välinen epätasainen kasvu
· Pääteiden
ja rautateiden sekä kaupunkien ja lentokenttien ruuhkaisuus
· Kasvavat
ympäristö-, terveys- ja turvallisuushaitat.
Syyskuussa
2001 EY:n komissio julkaisi toisen liikenteen Valkoisen kirjan Euroopan
liikennepolitiikka vuoteen 2010. Kirja on komission arvio eurooppalaisen liikenteen
tulevaisuudesta ja tavoitteista. Seuraavan vajaan kymmenen vuoden aikana komissio haluaisi
edistää erityisesti rautatieliikennettä.
Komission
yhtenä tavoitteena on murtaa taloudellisen kasvun ja liikenteen määrän riippuvuus.
Keinoiksi se esittää hinnoittelun uudistamista sekä muiden liikennemuotojen kuin
tieliikenteen edistämistä ja tehokkuuden parantamista. Valkoisen kirja sisältää 60
toimenpide-ehdotusta tilanteen parantamiseksi.
TEN
suuntaviivapäätöksen osalta komissio tekee tässä vaiheessa vain muutamia
tarkistuksia ja ajantasaistuksia. Vuonna 2004 on TEN suuntaviivojen
kokonaisuudistuksen aika. Tällöin myös laajentumismaiden verkot integroidaan TEN
verkkoihin, esitellään merten moottoritiet, puututaan lentokenttien kehittämiseen
ja parannetaan etäisten alueiden liikenneyhteyksiä.
Liikenne-
ja viestintäministeriö muodostaa kantansa komission Valkoisesta kirjasta syksyn aikana.
Tätä tehtävää varten ministeriö on perustanut sisäisen työryhmän. Sen on myös
määrä kuulla laajasti eri etujärjestöjä. EU:n puheenjohtajamaan Belgian
tarkoituksena on saada Valkoinen kirja neuvoston päätettäväksi tämän vuoden aikana.
EU:n
laajentuminen ja TINA verkot
Laajentumismaat ja Euroopan unioni käyvät parhaillaan laajentumisneuvotteluja keskenään. Liikenteen osalta neuvottelut ovat edelleen kesken, mutta tarkoitus olisi saada liikenneluku päätökseen vielä tämän vuoden aikana, Belgian puheenjohtajuuskaudella.
Eräs
laajentumisen vaikutus on integroida hakijamaiden liikennemarkkinat ja verkostot
onnistuneesti EU:n vastaaviin. Tätä prosessia on edeltänyt ns. TINA
liikenneverkkojen luonti vastaamaan EU:n TEN
verkkoja. Yhtenäisen liikenneverkon tarkoituksena on palvella parhaalla
mahdollisella tavalla EU:n sisämarkkinoita ja ihmisten liikkuvuutta unionin rajojen
sisällä.
Suomen
liikennepolitiikan suuntaviivat
Liikennepolitiikan
tavoitteena on älykäs ja kestävä liikkuminen ja kuljettaminen, jossa otetaan huomioon
taloudelliset, ekologiset, sosiaaliset ja kulttuuriin liittyvät näkökohdat. Tämä
tarkoittaa, että liikenteen käyttäjät, palvelujärjestelmät, ajoneuvot ja
infrastruktuuri hyödyntävät älykkään teknologian mahdollisuudet. Se tarkoittaa
myös, että liikennejärjestelmän yhteiskunnalliset hyödyt ovat mahdollisimman suuret
ja vastaavasti haitat ja kustannukset mahdollisimman pienet.
Liikennealan
tulee myös ottaa toimissaan huomioon luonnon ja rakennetun ympäristön hyvän laadun
tavoitteet. Valmistelussa ennakoidaan ilmaston ja ympäristön muutoksia sekä pyritään
minimoimaan näitä. Liikennesektorin tulee lisäksi edesauttaa ihmisten terveyden,
elinolojen ja viihtyvyyden parantamista mahdollisimman oikeudenmukaisesti alueellisesti ja
väestöryhmittäin.
Liikenneverkkojen
päivittäinen liikennöitävyys turvataan koko maassa. Niiden kunto ja turvallisuus
asetetaan kehittämishankkeiden edelle. Liikenneverkkojen kehittämisinvestoinnit
suunnitellaan pitkäjänteisesti ja eri liikennemuotojen investoinnit sovitetaan yhteen.
Isojen kaupunkiseutujen liikenteellinen toimivuus ja Suomen kansainväliset yhteydet
turvataan. Uusia ja monipuolisia rahoitusratkaisuja kehitetään ja otetaan käyttöön.
Suomen
liikenneinfrastruktuurin tulevat haasteet ovat Oulu-Iisalmi/Vartius
radan sähköistäminen sekä Tikkurila - Kerava kaupunkiradan, EU:n priorisoimaan Pohjolan kolmio
hankkeeseen kuuluvien Kerava Lahti oikoradan ja E18 Muurla Lohjanharju
moottoritien rakentaminen.
Oulu Iisalmi/Vartius radan sähköistyksellä saadaan suurin osa Pohjois-Suomen junaliikenteestä sähköistyksen piiriin. Tikkurila- Kerava kaupunkirata täydentää pääkaupunkiseudun tehokasta raideliikenteen verkkoa. Kerava Lahti rata nopeuttaa yhteyksiä Itä-Suomeen, yhdistää kaupunkikeskuksia ja tukee joukkoliikennettä. Samalla se yhdessä E18 moottoritien kanssa turvaa Suomen kansainväliset yhteydet lännen ja idän välillä.
Matti Bergström
Museonjohtaja
Suomen Rautatiemuseo, Hyvinkää
Ajatuksia Kaupungit ja raideliikenne seminaarissa Järvenpäässä 11.10.2001
TULEVAISUUDEN IHANNEJUNA (lyhennelmä)
Menneitten aikojen ihannejunista olisi paljon helpompi puhua kuin siitä, millainen juna meillä on 50 vuoden päästä. Siihen kun vaikuttaa niin monta asiaa. Esimerkiksi: millaiseksi rataverkko muotoutuu, muuttavatko lähes kaikki suomalaiset maamme eteläosiin, mihin muodostuvat väestötihentymät, millaiseksi muodostuu liikenteen kustannusrakenne. Onko siis edullista kuljettaa massoja kiskoilla?
Jos nyt edes vähän mennään siihen suuntaan, mihin nykymerkit viittaavat, meillä tulevat säilymään pitkän matkan pikajunat, lyhyempien matkojen pikajunat ja nopeat junat sekä paikallisliikenteen junat. Niiden tarjoamissa palveluissa tulee kuitenkin tapahtumaan muutosta. Tulevaisuuden pitkän matkan juna tarjoaa mahdollisuuden niin tehokkaaseen työskentelyyn kuin lepoonkin. Ajanvietehuvituksia tulee myös lisää: on mahdollisuus nauttia kunnollisista ravintolapalveluista, katsella elokuvia, pelata erilaisia pelejä, oleskella mukavasti yhdessä ja ehkä matkan aikana voi käydä saunassa tai suihkussa, kauneushoitolassa jne. Junien matkustusmukavuus on nykyistä paljon mukavampaa ja ennen kaikkea tilaa on matkustajaa kohti huomattavasti nykyistä enemmän. Merkittävää on että matkustusaika lyhenee edelleen parantuvien ratojen johdosta. Lisäraiteet nopeuttavat myös junien kulkua.
Paikallisjuna ei muutu yhtä voimakkaasti. Lyhyille matkoille ei ole syytä satsata suurimittaisiin junan palveluihin kovinkaan paljoa, mutta ykkösasiaksi muodostuu junan helppo käyttö. Junavuoroja on paljon, joten asemilla odotusajat jäävät lyhyiksi. Myös paikallisjunasta tulee entistä nopeampi. Paikallisjunasta tulee myös mukavampi matkustaa ja entistä tilavampi. Myös paikallisjuna tarjoaa mahdollisuuden työntekoon tai lepäämiseen matkan aikana. Mikäli erilaisia palvelutoimintoja tulee, ne ovat lähinnä automaattitasoa: ruoka- ja juoma-automaatteja, päivän lehdet jne.
Nykyinen voimakas rautateiden ja junien kehittämisbuumi jatkuu voimakkaasti, mutta meillä Suomessa kuitenkin varsin pitkällä aikavälillä, mitä tulee uudistuksiin. Juuri nythän on meneillään voimakas kaluston uusiminen ja kehittäminen ja seuraavaa suurta vaihetta kyllä saadaan odottaa joitakin vuosikymmeniä.
Suurimman ongelman junan palveluiden rakentamisessa aiheuttaa kuitenkin vaunun koko. Jokainen vaunu on oma pieni yksikkönsä ja kallis investointi, jolloin vaunun omistaja hakee sille tietysti mahdollisimman suurta tuottoa. Matkustajien sullominen vaunuun ei kuitenkaan ole tulevaisuuden ihannejunan idea, vaan päinvastoin, matkustajilla on oltava tilaa oleskeluun ja matkan on tapahduttava mukavissa istuimissa. Aivan kuin kolmikymmentäluvun luksusjunissa. Ja tarjoilu toimii.
Hän julkaisi laajan aineistonsa 1898 kirjassa To-morrow: A Peaceful Path to Real Reform. Laajennettu kirja nimeltä Garden Cieties of To-morrow ilmestyi 1902. Siitä on otettu lukuisia painoksia ja se on käännetty monelle kielelle. (Ei vielä suomeksi)
Aatteen tärkeimmät teoriat Howard esitti allaolevilla kaavioilla. Kolme magneettia esittää miten puutarhakaupungissa toteutuu kaupungin ja maaseudun yhteistä hyvää, mitä kansakin toivoo.
![]() |
Lisäksi on kaaviot kaupunkirakenteesta ja alimpana miten noin 32 000 asukkaan
puutarhakaupungit isompien kaupunkien kanssa muodostavat hyvin toimivan noin 250 000
asukkaan kaupunkiseudun.
Vähäautoinen kaupunki, sosiaalinen ja ekologinen
"SOSEKO"
Ossian von Konow, arkkitehti SAFA, Järvenpää, 30.9.2001
JOHDANTO
Suomi hakee monesta syystä uutta
otetta rakennemuutoksiinsa. Tavoitteena tulisi olla mahdollisimman kestävä kehitys,
jolla kaikille luotaisiin riittävä ja mielekäs toimeentulo. Tämä edellyttää
seikkaperäistä elämän ja tuotannon uudelleenarviointia sekä siitä johtuvaa
kaikenlaisten rakenteiden uudelleen muokkaamista. Myös kaupungit ja niitä ympäröivä
maaseutu tulisi saattaa parempaan keskinäiseen vuorovaikutukseen.
Väitetään, että Suomi olisi
valmiiksi rakennettu. Kuitenkaan maamme fyysinen kokonaisrakenne ei ole läheskään
valmis kestävän kehityksen periaatteiden kannalta. Tässä etäisyyksien maassa asumme
aivan liian hajallaan, mikä väestön kannalta ja kansantaloudellisesti on epäviisasta.
Tilanteen korjaamiseksi olisi mahdollista ottaa käyttöön puutarhakaupunkiaatteen
todistetusti hyvät periaatteet.
Etelä-Suomen paikkakunnat, jotka
sijaitsevat rautateiden varsilla, tulisi rakentaa suhteelisen tiiviinä, maanläheisenä
pientalokaupunkeina.
Luomalla myös edellytykset liikennekulttuurille, joka parhaalla tavalla edistää junan
ja polkupyörän käyttöä, saataisiin syntymään sekä paikallisesti että
seudullisesti turvallista, saasteetonta, energiaa ja luontoa säästävää kestävää
kehitystä.
Konkreettinen visio tällaisesta kestävän kehityksen
kaupungista on SOSEKO-puutarhakaupunki, vähäautoinen kaupunki, josta liitteenä
havainnekaavio.
SOSEKO:sta esitetty liitekuva ei ole
yhdyskunnan kaava vaan asiaa havainnollistava kaavio. Nämä kaupungit ovat paikan
olosuhteista johtuen rakenteeltaan erilaisia. Vähäautoisuus tarkoittaa, että ihmiset
voivat toki omistaa auton. Heidän ei kuitenkaan ole välttämätöntä aina käyttää
sitä. Useimmista toiminnoista suoriudutaan
käyttämällä kevyttä tai joukkoliikennettä. Kakkosauto on tarpeeton.
KAUPUNGIN KOKO JA RAKENNE
Kaupunki on sopivan kokoinen, kun
siellä voi tulla toimeen ilman henkilöautoa. Ruokakunnan mahdollista autoa
käytetään pitkillä matkoilla rautatieyhteyden puuttuessa tai kun kaupungissa
kulkeminen ja kuljettaminen käy polkupyörällä tai bussilla liian vaikeaksi.
SOSEKO-kaupungissa on 20000-40000 asukasta. Lähes koko väestö asuu
alle 2 km kaupungin keskipisteestä. Etäisyys rautatieasemalle ja keskustaan on jalan
tai polkupyörällä riittävän lyhyt. Tällainen tiivis-matala kaupunki mahtuu 1000
ha:n alueelle. Kaupunginosat ovat 2000-4000 asukkaan kotipiirejä. Ne luovat jo
perustan melko monipuolisille lähipalveluille; päiväkoti, monitoimi-koulu,
leipomo-konditoria ja lähikauppa.
Vähäautoisessa kaupungissa rahaa
säästyy käytettäväksi esim. asumisen kohentamiseen. Asunnot ovat tilavia, 40-80 m2
huoneistoalaa henkeä kohti. Omakoti- ja rivitaloasunnot ovat 1-3-kerroksisia
kaupunkitaloja. Kerrostaloja on vähän. Tonttialaa asukasta kohti riittää 100-250 m2.
Tonttitehokkuus on yleensä e= 0,3 0,8. Asuntoon kuuluu vähintään 50 m2
hyötypuutarhaa ja yli 20 m2 tekemisen tila, niinkutsuttu talousrakennus. Näissä
tiloissa asukkaan on mahdollista kehittää luontaisia kykyjään, tehdä etä- tai
joustotyötä ja tuottaa esineitä ja palveluja myyntiinkin, tietenkin häiritsemättä
ympäristöä. Tontille mahtuu paikka autoakin varten. Palvelut tavoitetaan helposti,
koska etäisyydet ovat lyhyet. Suuret laitosmaiset rakenteet palvelujen tuottajina
saavat väistyä.
KEVYT LIIKENNE
Jalankulku ja polkupyöräily ovat
erityisen huomion kohteena. Kevyen liikenteen ja autoliikenteen pääreitit ovat
keskenään eri tasossa. Kaupungissa ei ole sen läpi kulkevia autoväyliä muualla kuin
radan varressa keskustaan ja työalueille hyvin johtavat reitit. Näin on luotu
mahdollisimman turvallinen, meluvapaa ja saasteeton kaupunkiympäristö, jossa
jalan ja pyörällä on helppoa liikkua. Näin syntyy uudenlainen
kaupunki-ilmapiiri, kun asukkaat kohtaavat toisensa ilman autojen häiritsevää
läsnäoloa. Sosiaalinen kanssakäyminen lisääntyy ja sen myötä palvelutkin
monipuolistuvat. Kadut tulee olla kauniita ja vaihtelevin puulajein viisaasti
istutettuja. Tämä takaa alueelle ja koko kaupungille pysyvää arvon nousua, joka
karttuu puiden kasvaessa. Siitä on maailmalla useita esimerkkejä.
Autoistuneissa länsimaissa
polkupyörien ja niihin liittyvän välineistön kehittelyssä on vielä paljon
tehtävissä. Tarvitaan kaupunkikäyttöön soveltuvia
"citybike"-malleja. Suomessa on mahdollista siirtyä ympärivuotiseen
polkupyörän käyttöön, jos välineitä kehitettäisiin tähän tarkoitukseen ja
katujen kunnossapidossa panostetaan enemmän kevyen liikenteen väyliin kuin autoväyliin.
Sitäpaitsi pyörän tulisi olla sellainen, että sitä on helppoa kuljettaa mukana
junissa ja busseissa, kuten kevyitä kokoon taitettavia pyöriä.
Tämänkaltaisessa kaupungissa
liikkumista täydentää pienbusseihin
perustuva sisäinen joukkoliikenne. Sopivia järjestelmiä on monenlaisia. Bussi- ja
junaliikenne kytkeytyvät toisiinsa logistisesti ja yhteydet ovat nykyistä tiheämpiä
aktiivisemman käytön ansiosta.
ESPLANADIT
Kun autot eivät enää häiritse
kaupunkilaisten elämää nykyisellä tavalla, voidaan kadut paremmin mitoittaa kevyelle
liikenteelle ja mm. yhdistää kaupunginosat esplanadeilla. Esplanadeilla sijaitsee
kahviloita, paviljonkeja, leikki- ja kisailupaikkoja, esiintymislavoja yms.
mielenkiintoisessa puistomiljöössä. Niiden äärellä, kaupunginosien
keskivaiheilla, ovat koulu, päiväkoti ja kauppoja. Esplanadit ovat busseja ja
huoltoliikennettä lukuunottamatta autottomia. Niillä sijaitsevat kevyen
liikenteen ja ulkoilun pääreitit, jotka myös johtavat maaseudulle ja
ulkoilumaastoon.
Suurin esplanadi sijaitsee keskellä
kaupunkia aseman kohdalla poikittain rautatien kanssa siten, että aseman vaiheille
sijoittuvat suurimmat kaupan ja palveluiden rakennukset ovat mahdollisimman hyvin
saavutettavissa. Tätä pääesplanadia elävöittää luonnon puro tai joki, joka
altaineen, vesiputouksineen ja kauniisti rakennettuine rantoineen muodostaa
kaupungin helminauhan. Sen merkitys on myös suuri hyvän mikroilmaston antajana niin
kasveille kuin ihmisillekin. Pääesplanadi ulottuu vaikkapa järven tai meren
rantaan. Rautatieasemaa voidaan joissakin tapauksissa joutua siirtämään, jotta
kaupungin keskusta saisi mahdollisimman hyvän sijainnin.
AUTOLIIKENNE
SOSEKO-kaupunkimallissa on myös
autoliikenteelle pyritty järjestämään sille hyvät olosuhteet. Maantie tai
moottoritie ohittaa kaupungin rautatien suuntaisesti noin 3-5 kilometrin päässä
radasta. Autoväylältä tullaan kaupunkiin sen reunoilla rataa kohti ja sitä
alittaen. Siis ei niin kuin yleensä kaupunkeihin on tultu kohti keskustaa vaan
ulkosyöttöisesti. Näiltä sisääntuloväyliltä erkanevat hyvät autokadut
kaupunginosiin. Väylät sijoitetaan yleensä maastoa alempaan tasoon, jolloin
niitä on helpompi ylittää kevyen liikenteen silloilla ja vältytään
meluvallien rakentamiselta. Näin kaupunkilaiset eivät häiritse autoliikennettä ja
samalla autojen häiritsevä vaikutus ihmisiin vähenee. Tämä on jossain määrin
utopistinen ratkaisu, mutta tavoitteena ajan kanssa toteutettavissa.